Kurkistus tulevaisuuteen

Miten arkielämä muuttuu viidessä vuodessa? Tekoäly palvelee meitä tehokkaammin ja yksilöllisemmin, mutta olemmeko lähempänä luontoa kuin nyt? Muuttuuko arvomaailmamme pandemian myötä vauhdikkaammin mitä olisimme osanneet odottaa? Pohdin miltä näyttää oma maailmani 43. syntymäpäivänäni.

Kevätaurinko jo tulvii sisään herätessäni onnittelulauluun. Tai teeskentelen herääväni, oikeasti olen kuunnellut astioiden kilinää jo puolen tunnin ajan ja odottanut kutsua aamupalalle, johon perinteisesti juhlapäivinä kuuluu paistettua munaa ja pekonia, croissantteja, mansikoita ja suklaata. Hyviä perinteitä ei kannata muuttaa. Olipa onni, että syntymäpäiväni sattui sunnuntaille!

Fyysisiä lahjapaketteja meillä on yritetty välttää jo ainakin kymmenen vuoden ajan, mutta perhe osaa yllättää elämyksillä. Tällä kertaa minua hemmotellaan ihanalla lahjakortilla, joka oikeuttaa kolmen ruokalajin illalliseen keskellä metsää. Menu on salaisuus. Itsetehtyjä kortteja ei teinien mutsi ole enää muutamaan vuoteen saanut, mutta saan sentään kuvata muistoksi yhteisen selfievideon. Kunhan lupaan, että postaan sen vaan perhepiirissä. Keskiössä tässäkin videossa on pekonia kuolaava karvakaveri.

Kesäloma edessä

Sunnuntailounaalle olemme tilanneet kattavan brunssikassin suosikkiravintolasta ja otamme sen mukaan piknikille. Aurinkoisena kevätsunnuntaina perhepäivää on kiva viettää merenrannalla ravintolan sijaan. 

Suunnittelemme hetken kesälomaa. Viime vuosina edellisen vuosikymmenen suosikki, viikon reissu lentäen eteläiseen Eurooppaan, on vaihtunut pidempään Euroopan lomaan autoillen. Tämä sopii meille paremmin, voi pysähtyä pienissä idyllisissä kylissä joihin ei koskaan kuvitellut eksyvänsä ja koirakin kulkee helposti mukana. Rakastan matkan suunnittelua, se on jo osa elämystä. Viime kesänä ajoimme Italian Pugliaan asti, olimme vuokranneet sieltä pienen talon kahdeksi viikoksi.

Asuminen paikalliseen tapaan ja aitojen paikallisten elämysten kokeminen on aina viehättänyt minua.

Käymme useamman kerran vuodessa Lapissa, joten pitkät auto- ja junamatkat ovat muutenkin tuttuja. Tänä kesänä teinit eivät ehdi (tai halua) reissata viikkoa pidempään mukana, joten yhteisen loman kohteena voisi olla kestosuosikki Norja. Tsekkaan nopeasti suositulta elämysalustalta, joka tuntee mielenkiintoni kohteet, löytääkö se jotain kivaa tekemistä perinteisen patikoinnin ja pyöräretkien lisäksi. Purjehdusretki Jäämerellä olisi saatavilla juuri sopivana ajankohtana, ja koirankin saa ottaa mukaan. Varaan sen. Yhdessä tekeminen on lomalla tärkeää. Tästä syystä aikoinaan ostin Lapista mökin, siellä on parhaat harrastusmahdollisuudet meidän talvista urheilua rakastavalle perheelle.

Aikuisille suunnitellaan myöhemmin vielä toinen, ja todennäköisesti kolmaskin oma matka, mutta niihin voisi löytyä sopivat kohteet kotimaastakin. Haluaisin viettää glamping-viikonlopun Saimaalla. Olen myös suunnitellut loppukesälle pienen oman loman, SUP-vaelluksen pohjoisessa. Lasten kasvettua teini-ikään on omiin matkoihin tai viikonloppujen irtiottoihin puolison kanssa nyt aikaa enemmän. Kohteiden suorittamisen sijaan lyhyemmillä matkoilla korostuu läsnäolo ja hyvinvointi.

Ystävien seurassa

Illalla syke nousee, mutta ei omasta urheilusuorituksesta vaan jännityksestä vastustajan luistellessa kohti poikani suojelemaa maalia. Pelin seuraaminen on parasta sunnuntai-illan viihdettä, ja kiva jakaa se muiden lätkämutsien kanssa, joista on vuosien varrella tullut tärkeitä ystäviä. 

Vuosikymmenen vaikea alku korosti minulle entisestään ystävien tärkeyttä.

Miten virkistävää olikaan päästä ulos viettämään ensimmäistä naisteniltaa karanteeniolojen jälkeen! Koronarajoitusten poistamisen jälkeen ulkona käytiin syömässä sekä perheen että ystävien kanssa aiempaa useammin, ja tämä tapa onneksi jäi elämään vielä vuosien jälkeenkin.

Etänä, toimistolla vai matkalla?

Avaan illalla pikaisesti läppärin valmistautuakseni tulevaan viikkoon. Seuraavan viikon olen toimistolla, on mahtavaa nähdä taas tiimi livenä parin viikon tauon jälkeen. Joitain asioita vaan on helpompaa saada vietyä eteenpäin kasvotusten ja työystävät ovat tärkeitä arjessa, kaipaan yhteisiä lounashetkiä tehdessäni töitä yksin.

Olen viettänyt osan keväästä etätöissä Lapin mökillä. Palaverien siirtyminen 70% verkkoon on mahdollistanut vapaammin suunniteltavissa olevan arjen. Lapissa olen usein tehnyt töitä “kahdessa vuorossa”, puoliltapäivin olen pukenut monot jalkaan ja lähtenyt murtsikoilla lounaalle, tai sitten läskipyörällä. Jos en ole päivällä ehtinyt ulos, olen saattanut illalla viettää pari tuntia rinteessä. 

Työ on tärkeä osa elämääni, ei asia jota suoritan yhdeksästä viiteen.

En tee toimistopäivinäkään kahdeksan tunnin työpäiviä, teen työtä niin pitkään kuin tarvitsee, oman jaksamisen rajoissa toki. Joskus päivä venähtää yhdeksästä aamulla yhdeksään illalla, mutta toisinaan lopetan jo yhdeltä. Jonkinlaiset yhteiset työajat tiimillä tulee toki olla, ja sovituista yhteisistä miiteistä pidetään kiinni. 

Meilistä löydän kutsun tärkeään tapaamiseen Frankfurtissa, siellä pitäisi olla paikanpäällä. Mietin miten saisin yhdistettyä matkaan mahdollisimman paljon muitakin tapaamisia lähialueella eli muutaman sadan kilometrin säteellä. Nykyisin teen Euroopan sisäisiä työmatkojakin usein junalla, pyrin kokoamaan kahden viikon sisään mahdollisimman paljon tapaamisia silloin harvoin kun tulee tilanne, että pitää matkustaa. Keskityn junassa erityisesti luovaan työhön jopa paremmin kuin toimistolla, joten tällainen reissaaminen sopii minulle hyvin. Joskus lennän aikaa säästääkseni ensimmäiseen kaupunkiin ja otan sieltä junan eteenpäin vieraillen useammassa kaupungissa. Taakse ovat siis jääneet lentoyhtiön kultakorttiajat. Aloittaessani uraani tuoreena ekonomina 2000-luvun alkupuolella tuntui Noksun konttorilla olevan kanta-asiakaskortin platina vielä jonkinlainen statussymboli. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin se on piilossa kännykässä. Länsimaisessa yhteiskunnassa liiallisessa lentämisessä on häpeäleima. Kyllähän me jo 2020 nähtiin, että palaverit voi hoitaa etänäkin. Yritykset perustelevat lentomatkojen vähentämistä ympäristövastuulla, mutta onhan se myös kustannuskysymys.

Koko maailma ei kuitenkaan vielä häpeä. Vaurastuvat kaakkoisaasialaiset lentävät nyt lomalentoja enemmän kuin koskaan. Monessa Aasian maassa on edelleen tärkeää nähdä liikekumppanit kasvotusten, tämä kasvattaa luottamusta. Olen mukana Go-to-Market projektissa Thaimaassa, joten käyn siellä itsekin työmatkoilla. Kymmenen vuotta aiemmin tällainen projekti vaati paikanpäällä käymistä kuukausittain, nyt käyn paikalla kahdesti projektin aikana, mutta viivyn Bangkokissa yhden työviikon sijaan kolme. 

Illalla on aikaa shoppailla

Myöhemmin illalla käväisen vielä nopeasti suosikkivaatekaupoissani. Avaan kivijalkaliikkeiden yhteisen “oven” eli mobiilisovelluksen, josta löydän eri liikkeiden valikoimaa. Ostan aika harvoin vaatteita, mutta nyt tarvitsen mekon ystäväni häihin. Tämä on ostos, jota haluan sovitella liikkeessä. En halua tilata netistä viittä eri vaihtoehtoa ja palauttaa sitten neljää, tai ehkä jopa kaikkia takaisin. Onneksi on alusta, jossa voin tutkia valitsemieni liikkeiden valikoimaa etukäteen ja hakea sopivaa tuotetta helposti.

Palvelu tuntee minut hyvin, osaa suositella vartalolleni sopivia mekkoja.

Löydän upean punaisen mekon, joka sopii täydellisesti rakkaudentäyteisiin juhliin. Klikkaan kokoani ja varaan sen sovitukseen seuraavalle päivälle. 

Kun shoppailen suoraan netistä, tiedän jo etukäteen mitä haluan ja pyrin välttämään palautuksia. Jos vaate istuu, se jää. Useimmiten se istuu sillä vartaloni mitat on tallennettu niihin kauppoihin, joissa useimmiten vierailen ja voin sovitella vaatetta omalle hahmolleni.

Teineille ostan myös vaatteet verkosta, tai oikeastaan vaan maksan heidän tilauksensa. Rahaa kuluu eniten harrastuksiin ja niissä tarvittaviin varusteisiin. Arkivaatteissa teinit ovat oppineet suosimaan laatua ja välttämään turhia ostoksia. Onneksi päästiin eroon vuosikymmenen vaihteen suosikkivaatteesta; lähes kertakäyttöisistä kolme-raitaisista verskoista, jotka kuluivat puhki kahdessa viikossa. Nyt käyttäjien kasvaessa vaatteet kestävät käytössä melko hyvin, ja ne voidaan vielä kierrättää nettikirpparille.

Sunnuntai-iltaisin ostan ruuat seuraavalle viikolle. Muokkaan hieman edellistä tilausta, valitsen toimitusajankohdaksi maanantai-illan ja maksan sen. Mielelläni ostaisin vihanneksia torilta, tuoretta leipää leipomosta ja lihat lihakaupasta, mutta näissä ostoksissa mennään helppous edellä. Mielenkiinnolla odotan pian julkaistavaa helpot lähiruokaostokset suoraan kauppahallin yrittäjiltä mahdollistavaa palvelua. Tämänkaltaisia yrityksiä on ollut ennenkin, mutta aiemmat eivät ole löytäneet oikeaa mallia skaalautuakseen. Testaan mielelläni erilaisia palveluja, jotka helpottavat arjen pyörittämistä. Haluan käyttää enemmän aikaa merkityksellisiin asioihin.

Blogi

Kehitä tuotteesi tai palvelusi oikealle ihmiselle

Kehitä tuotteesi tai palvelusi oikealle ihmiselle

Kohderyhmän tarpeiden ymmärtäminen on tuotekehityksen perusta. Fiktiivisten ostajapersoonien luominen on…
Kiitos 2020.

Kiitos 2020.

Poikkeuksellinen vuosi alkaa olla lopuillaan. Vuosi on ollut erityisen mielenkiintoinen…
Julkista tukea liiketoiminnan kehittämiseen

Julkista tukea liiketoiminnan kehittämiseen

Onko sinulla idea, jota aiot kehittää eteenpäin liiketoiminnaksi? Suunnitteletko jo…
Kurkistus tulevaisuuteen

Kurkistus tulevaisuuteen

Miten arkielämä muuttuu viidessä vuodessa? Tekoäly palvelee meitä tehokkaammin ja…
Tavoitteena ylittää asiakkaan odotukset

Tavoitteena ylittää asiakkaan odotukset

Uuden verkkotyöpajan avulla opit tuntemaan asiakkaasi paremmin. Arvokartta sanoittaa asiakkaan…
Voiko matkailun kriisistä selvitä?

Voiko matkailun kriisistä selvitä?

Muutostarve matkailupalveluissa on korostunut kansainvälisten asiakkaiden kadottua. Vaikka kansainvälistä matkailua…

TILAA UUTISKIRJE

Loremp ipsum dolor sit amet